Täydennyspalvelukseen hakeminen ja hyväksyminen on edellytys sille, että reservistä kieltäytynyt henkilö on tunnustettu aseistakieltäytyjäksi myös sodan aikana. Heitä ei voida missään tilanteessa asettaa sotilasviranomaisten määräysvallan alaisiksi. Muut voidaan määrätä sodan aikana vakaumuksen tutkintaan ja hylkäävän päätöksen sattuessa palvelemaan armeijassa.
Käytännössä täydennyspalvelusjakso on samankaltainen rangaistus aseistakieltäytymisestä kuin siviilipalveluskin. Täydennyspalvelusjakson olemassaololla pyritään vähentämään armeijasta eroavien määrää, kuten siviilipalveluksen varusmiespalvelusta selvästi pidemmällä kestolla pyritään ohjaamaan kutsuntaikäisiä nopeammin ohi olevan palvelusmuodon piiriin.
Täydennyspalveluksen järjestämisestä vastaa Lapinjärven Siviilipalveluskeskus ja se sisältää lain mukaan “joko koulutusta tai käytännön harjoittelua” tai molempia. Täydennyspalvelusvelvollisuus kestää lain mukaan rauhan aikana enintään 40 päivää, mutta käytännössä palveluksen kesto on ollut viisi päivää jo monen vuoden ajan. Siviilipalveluskeskuksen 1.7.2024 julkisuuteen kertoman mukaan seuraavasta syyskuusta alkaen kesto lyhenee kolmeen päivään. Koulutuseriä järjestetään ympäri Suomea erilaisten tahojen toimesta, lisätietoa Siviilipalveluskeskuksen sivuilla.
Täydennyspalvelusajalta maksetaan päivärahaa [siviilipalvelusta suorittavan alin päiväraha, tällä hetkellä 5,10 € / vrk (naisille 5,60 € / vrk)] ja veronalaista täydennyspalveluspalkkaa 58,85 €/ vrk samalla tavoin kuin kertausharjoituksissakin. Työnantaja maksaa sinulle lisäksi oman palkkasi ja täydennyspalveluspalkan erotuksen, mikäli alasi työehtosopimuksessa näin on säädetty.