Viime aikoina reservinkieltäytyjien määrä on noussut voimakkaasti. Monet Aseistakieltäytyjäliittoon yhteydessä olleet reservinkieltäytyjät ovat maininneet Ukrainan kriisin, Euroopan jännittyneen tilanteen ja Suomen jatkuvan NATO-lähentymisen kieltäytymisensä perusteeksi.
Sotilaallinen ja poliittinen vastakkainasettelu lisää turvattomuutta, kuten tämän päivän Euroopasta on helppo huomata. Reservinkieltäytyminen merkitsee asettumista sotilaskoneiston ulkopuolelle, se on henkilökohtainen teko rauhan puolesta ja vastalause militarismille ja sen luomalle vastakkainasettelulle.
Toukokuussa 2015 Suomen armeija lähettää kirjeen noin 900 000 reserviin kuuluvalle. Kuitenkin armeijan sodanaikainen vahvuus on 230 000 sotilasta. Toisin sanoen kolmelle neljästä sotilaskoulutuksen saaneesta suomalaisesta ei ole sijaa armeijassa edes sodan aikana. Miksi heille sitten ylipäätään on annettu sotilaallinen koulutus? Reservinkieltäytyminen voi olla myös vastalause asevelvollisuusjärjestelmälle ja sille järjettömälle tavalle, jolla sitä nykyään Suomessa toteutetaan.
Reservinkieltäytyminen on laillinen vaihtoehto, joka perustuu mielipiteen- ja omantunnonvapauteen. Reservinkieltäytyjä kutsutaan viiden päivän mittaiselle täydennyspalveluskurssille, jonka suorittamisen jälkeen hänellä ei ole velvollisuuksia armeijaa kohtaan sodan tai rauhan aikana.