Tilastosivulla seurataan reservinkieltäytyjien määrän vaihteluita. Tilastot perustuvat Siviilipalveluskeskukselta kuukausittain saatavaan lukuun hyväksyttyjen täydennyspalvelushakemusten määrästä. Reservinkieltäytymisen kehitystä voi tutkia tällä sivulla vuositasolla vuodesta 2010 lähtien.
Tarkasteltaessa reservistä kieltäytyneiden määrän kehitystä viime vuosina huomataan, että vuonna 2014 kieltäytyneiden määrä normalisoitui muutaman heikon vuoden jälkeen. Kieltäytyjien määriin on perinteisesti vaikuttanut, paljonko armeija on kunakin vuonna kutsunut reserviläisiä kertausharjoituksiin ja tämä lienee syynä vuosien 2012-2013 alhaisiin eromääriin.
Vuodesta 2014 jatkunut kiihkeä turvallisuuspoliittinen keskustelu on uuden armeijasta eroamisbuumin taustalla.
Sotilasliitto NATO:sta ja Suomen yleisestä turvallisuuspoliitikan suunnasta jatkunut keskustelu julkisuudessa on saanut yhä useamman ajattelemaan sijoitustaan sodan aikana ja tarkastelemaan henkilökohtaista suhdettaan armeijaan ja rauhankysymyksiin ilman kertausharjoituskutsun tuomaa yllykettä.
Vuonna 2015 kieltäytyi 985 koulutettua sotilasta. Vuonna 2022, jolloin alkoi Ukrainan sota ja Suomi päätti hakea Naton jäsenyyttä, peräti 3808 henkilöä erosi reservistä.
Tuhannen reservinkieltäytyjän rankaiseminen viiden päivän täydennyspalvelusjaksolla Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa tuottaa arviolta miljoonan euron kulut.