Kyllä voit.

Hakeutuminen varareservistä siviilipalveluksen lisävarantoon tapahtuu täyttämällä siviili- tai täydennyspalvelushakemus Omasivari-palvelussa. Sen lisäksi lomake täytyy ladata palvelusta, allekirjoittaa ja toimittaa omaan armeijan aluetoimistoosi, joka määräytyy asuinpaikan mukaan. Kyseessä on yksi ja sama lomake, mutta hakijat jotka eivät ole suorittaneet asepalvelusta ruksivat hakemuksesta kohdan “siviilipalvelus” ja armeijan loppuun asti käyneet “täydennyspalvelus”, vaikkei kumpikaan joudu palvelusta suorittamaan.

Lisätietoja täällä.

Sivusto on Aseistakieltäytyjäliiton ylläpitämä infosivu reservinkieltäytymisestä ja osa liiton reservinkieltäytymisestä tiedottavaa kampanjaa.

Aseistakieltäytyjäliitto on kaikkien aseistakieltäytyjien etujärjestö Suomessa.

• Aseistakieltäytyjäliitto

Ajalta maksetaan päiväraha (5,20 €/vrk) JA samanlaista palkkaa kuin kertausharjoituksen suorittaville (61,44 €/vrk). Jotkut työehtosopimukset sisältävät lisäksi määräyksen, että työnantajan on maksettava työntekijälle kertausharjoituksesta maksettavan palkan ja siviilityön palkan erotus. Jos sinua koskevassa työehtosopimuksessa on tällainen määräys, sen tulee yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla koskea myös täydennyspalvelusta suorittavia.

• Reservinkieltäytyjilla oikeus palkkaan täydennyspalveluksen aikana

Lain mukaan sinut tulisi kutsua vuoden sisällä (siviilipalveluslaki 59§). Täydennyspalveluskursseja järjestetään kuitenkin vain muutama vuodessa. Reservinkieltäytyjien määrän viimeaikainen lisääntyminen voi viivästyttää kutsua. Täydennyspalvelushakemuskaavakkeessa voit esittää toivomuksen suorittamisajankohdasta.

Ei. Reservinkieltäytyminen on vakaumukseen tai mielipiteeseen perustuva teko, ja jonkun huonompi kohtelu näillä perusteilla merkitsisi lainsäädännössä (mm. Suomen perustuslaki 6§, yhdenvertaisuuslaki 8§) kiellettyä syrjintää. Esim. työantajilla ei ole oikeutta tiedustella asevelvollisuuden suorittamisesta (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 3§).

Lainsäädäntö ei reservinkieltäytyjien kohdalla tunne rangaistusta, joka korvaisi palveluksen suorittamisen. Jos kieltäydyt tai jäät muuten pois täydennyspalveluksesta, sinut haastetaan oikeuteen jossa saat pienehkön sakkorangaistuksen (esim. 20 päiväsakkoa). Rangaistus ei poista velvollisuutta osallistua täydennyspalvelukseen ja sinut kutsutaan sinne myöhemmin uudestaan.

Palvelus on viiden päivän mittainen kurssi, johon sisältyy sekä luentoja että käytännön harjoituksia. Eri palveluntarjoajilla on erilaisia koulutussisältöjä. Siviilipalveluskeskuksessa käsiteltäviä aiheita ovat kurssilla olleet esimerkiksi asevelvollisuus, väkivallattomuus, ensiapukurssit ja palonsammutuksen alkeet.

Hakemus tehdään joko OmaSivari-palvelussa tai tulostettavan lomakkeen löydät täältä:

• Täydennyspalveluslomake

Täyttämällä täydennyspalvelushakemus ja lähettämällä se joko armeijan aluetoimistoon tai Siviilipalveluskeskukseen. Hakemuksen käsittely voi olla jonkin verran joutuisampaa, jos lähetät sen armeijan aluetoimistoon. Täydennyspalvelushakemus hyväksytään joka tapauksessa automaattisesti.

Täydennyspalvelukseen hakeneet ja hyväksytyt ovat vapautettuja armeijasta kaikissa tilanteissa. Armeijapalveluksesta vapautetut reservinkieltäytyjät – kuten kaikki muutkin suomalaiset – voidaan sodan aikana määrätä siviilitehtäviin siviiliviranomaisten alaisuudessa. Yksityiskohtaisia suunnitelmia ei kuitenkaan ole olemassa. Todennäköisesti monet reservinkieltäytyjät toimisivat sodan aikana samoissa tehtävissä mitä he tekevät rauhankin aikana.